Ai missäkö Paimen? Älä siitä huoli, mennään vaan entisten pyhien askelissa!

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Uskovainen voittaa aina

"Uskovaisten kanssa väittely on sama kuin yrittäisi pelata shakkia pulun kanssa: Se kaataa nappulat, paskoo pitkin lautaa ja lopuksi vielä lentää laumansa luokse ja väittää voittaneensa."

-Petter Kerettiläinen, v. 550 EAL (Ennen ajanlaskun loppua)

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Onko kahdesti viikossa liikaa?

Puhdas omatunto on paras päänalunen, siksi haluamme illalla nukkumaan mennessä siunata toisiamme kalleimalla evankeljumilla. Seuroissakin haluamme käydä aina kuin mahdollista, monella paikkakunnalla seuroja järjestetään kahdesti tai jopa kolmesti viikossa. Mutta kaikkea ei silti tarvitse tehdä niin usein. http://www.hs.fi/elama/a1421814756782.

Uskovaisuus lisäosana tietokonepeleissä

On suuri siunaus, että uskovaiset toimivat yhteiskunnassa mitä erilaisimmissa tehtävissä. Moni uskovainen toimii myös tietokonepelialalla. Civilization-tietokonepeliin on suunnitteilla lisäpalikka, joka tuo peliin Jumalan valtakunnan aarteet ja uskon hedelmät. Sitä tarvitaan silloin, kun sivilisaatio kaipaa suurta väestönkasvua. Muita vaikutuksia:

- Sirkusta ei kannata rakentaa

- Talojen rakentaminen kasvaa 40% enemmän, kuin muissa valtakunnissa

- Kaupunkiin voi rakentaa Rauhanyhdistyksen. Rakennusprojektin aikana muiden talojen rakentaminen hidastuu merkittävästi viiden vuoden ajan.

Seuroissa kuultua: Usko ja järki

Tänäänkin saamme jäädä rauhassa järkeilemään ja aivan kuin loogisesti päättelemään kaikki ristiriidat ratkaistuksi. Näitä järjen asioita ei kannata alkaa uskolla miettiä. Se on hyvin vaarallista, siinä helposti sekoittuu asiat. Tänä ihmeellisenä iltana täällä kaikki saa jäädä aivan vapaasti käyttämään järkeään aina sen löytämiseen mikä on oikein ja mikä on väärin. Täällä ei kukaan ole sinua uskolla pilkkaamassa ja helvettiin tuomitsemassa. Saamme jäädä tänäkin iltana järkeilemään rauhaan, tasapainoon ja henkilökohtaisen moraalin kehittymiseen asti.

Me ihmiset olemme kuin kilpikonnia, kun järjen kilpi otetaan pois, jäljelle jää vain konnia. (Seuroissa kuultu lause, toimitus vain korjasi sanat usko ja järki oikeaan järjestykseen, kun puhujaveli oli sekoittanut ne)

Kohukuva Saara-äidistä





Saara-äiti on pitkään ollut salattu. Päätimme kuitenkin julkaista viimein hänen kuvansa. Oheisessa kuvassa Saara-äiti puolustaa raivoisasti piironkia, jonka laatikossa hän pitää Jumalaa ja Jeesusta, ettei yksikään, joka Saara-äitiin epäuskoo, näkisi Jumalaa ja pelastuisi.


https://uusimukavuusalue.files.wordpress.com/2014/11/8334168249_cc6d3c221d_z.jpg

Jeesus ja viini

Monia uskovaisia ihmetyttää miksi uskovainen ei voi juoda viiniä, kun Jeesuskin joi.

On hyvä huomata, että Jeesus joi viiniä vain alkuvaiheessa, kun hän ei ollut vielä tehnyt parannusta.

Laittomien aiheiden vaarat

Miksi epäuskoiset eivät millään halua ymmärtää ja hyväksyä, jos Jumalan valtakunnassa toimitaan ihan samoin kuin maailmankin yhdistyksissä?

Kyllä, meillä on laitettu puhujia hyllylle liiasta Kristus-keskeisyydestä. Mitä sitten? Virpi Kuitunenkin pistettiin hiihtokisoista hyllylle Hemohessin käytöstä.

Jos joku veli puhuu Kristuksesta saarnoissaan, on se epäreilua niitä kohtaan jotka tyytyvät Paavalia tai heprealaiskirjettä selittämään. Veli saa selkeän kilpailuedun ja siksi hyllytetään määrittelemättömäksi ajaksi laittomien aiheiden käytöstä.

Niin yksinkertainen se on tämä meidän uskomme.

Kristus-keskeisyydestä

Tämän maailman mediat ovat viime aikoina toistuvasti repostelleet Jumalan valtakunnan sisäisiä asioita hyvin ikävään sävyyn. Kristillisyydessämme on ollut yksittäisiä tapauksia, missä rakkaita puhujaveljiä on rakkaudella hoidettu. Heille on haluttu antaa helpotusta heidän vaikeuksiensa keskellä, niin että heidän ei enää tarvitsisi vaivata itseänsä palvelusvuoroilla.

Etenkin yksi asia on ollut vaikea ymmärtää niille, jotka eivät näitä asioita ole ymmärtämässä uskon kautta: Miksi vapautetaan sananpalvelija siitä syystä, että hän on liian Kristus-keskeinen? Haluamme hieman valottaa mihin Jumalan sanan kohtaan tämä asja perustuu.

Jumalan sana varoittaa, että kenkään ei saa nähdä Jumalan kasvoja. Ja kuten te rakkaat lapsetkin tiedätte, Jumala on kolmiyhteinen, eli Kristus on myös Jumala. Näin myöskään Kristuksen kasvoja ei saa kenkään nähdä. Siksi emme halua myöskään piirtää tahi maalata Jumalan eli Kristuksen kasvoja. Ja jos puhuja on oikein Kristus-keskeinen, hän ikään kuin maalaa Kristuksen kasvoja ihmisten mieliin. 

Tällaista emme voi sallia, vaikka me inhimilliseltä puoleltamme koemmekin vaikeaksi sananpalvelijan ja rakkaan veljen vapauttamisen tehtävistään. Mutta meidän on toimittava inhimillistä minäämme vastaan ja kuunneltava mitä epäinhimillinen minämme neuvoo. Näin Jumala meille yksiselitteisesti sanassaan opettaa. 

Jääkää Jumalan ja hänen armonsa sanan siunattuun haltuun!

Jumala siunaa ehkäisevät lapsensa

Kristillisyytemme viikkojulkaisussa oli jokin aika sitten hyvin koskettava tarina pojasta, joka kieltäytyi kalastamasta sunnuntaina, mutta jolle Jumala siitä hyvästä siunasi kaksi kalaa kuin ihmeen kaupalla. Siitä rohkaistuneena Pekka-veli Tuupovaarasta on kirjoittanut meille oman tarinansa Jumalan siunauksesta:

"Joitakin vuosia sitten päädyin uupuneena aloittamaan ehkäisyn. Moni varoitteli minua, että Jumala ottaa siunauksensa pois. Olin hyvin murheellinen. Minä kun pidän siunauksesta niin kovin.

Tällä viikolla kuitenkin tapahtui jotain hyvin merkillistä. Meille tuli vieraita. Minut komennettiin ostamaan pakastepullaa tarjoiluksi. Kun tulin kotiin, vaimoni ihmetteli miksi ostin pussin, jossa on yhdeksän pullaa, kun meitä ja vieraita oli yhteensä kymmenen. Siinä sitten olimme rakkaan puolisoni kanssa murheen alhossa, kuolon laaksossa, aallot kävivät yli päämme. Alla päin me sitten kuten opetuslapset Emmauksen tiellä aloimme laittaa pullia pellille. Ja kun olimme laittaneet yhdeksän pullaa, tapahtui ihme: pussista löytyi kymmeneskin pulla. Oli kuin matkavaatteemme olisi puhdistunut vitivalkoiseksi. Ja me hyppäsimme ilosta ja kiitimme kaikkivaltiasta seurakuntaa."

Tämän tarinan äärellä emme voi muuta kuin kiitollisna painaa päämme alas ja todeta, että kyllä Jumala ehkäisevät lapsensa runsain mitoin siunaa!

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Uskonkieltämiskäytäntöön muutoksia

Kun maailmassa myrskyää, niin pärskeet lyövät Jumalan valtakuntaankin. Viime aikoina kristillisyydessämme on huolestuttavasti yleistynyt tapa erota kotisiionista ja hyljätä elävä usko. Tämä on näkynyt paitsi kalliiden sielujen kuolemisena niin myös Jumalan valtakunnan työhön kipeästi tarvittavien ajallisten varojen hupenemisena.

Siksi varainkeruutoimikunta on päättänyt muuttaa toimintatapaa uskonkieltämistilanteissa, ottamalla mallia toimintatavasta, joka on jo tuttu muistakin Jumalan valtakunnan työvuoroista: Jos kiellät uskosi, muista että sinun tehtäväsi on hankkia itsellesi seuraaja. Jokaisen uskonkieltämistä suunnittelevan on siis ensin hankittava joku parannuksentekijä ennen kuin uskonkieltäminen hyväksytään.

Näin saamme paitsi sieluja pelastettua niin myös Jumalan valtakunnan ajallisen talouden turvattua.

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Elävälle kristillisyydelle vieraita elementtejä

Me täällä Jumalan valtakunnassa olemme murheellisella mielellä seuranneet miten itsekkyys jälleen turmelee kristittyjen ykseyttä. Mikä on se voima, joka saa sananpalvelijan toimimaan itsekkäästi ja  tuomaan turmeltumattaan seurakuntauskoon sellaisia elävälle uskolle vieraita käsityksiä kuten Kristus-keskeisyyden?

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Älä pidä muita Johtokuntia

Viime aikoina ihmisillä on hämärtynyt käsitys oikeasta ja väärästä.

Ajassamme esiintyy jopa väitteitä, että Johtokunta on Jumalan asettama. Meitä Johtokuntalaisia tämä väite loukkaa. Raamattu ja tunnustuskirjat yksiselitteisesti osoittavat, että Johtokunta asettaa ja vapauttaa Jumalan. Sanoohan Raamattukin, että sinun pitää kuuleman mitä Henki Johtokunnille puhuu.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Uskovainen empatia

Inhimillisenä ihmisenä ymmärrän kyllä hyvin, jos joku uupunut äiti ehkäisee.

Mutta epäinhimillisenä ihmisenä en voi sitä hyväksyä, sillä se on syntiä.

Päivämiehen lupaus

Päivämiehen motto: Olemme lähellä uskovaista. Mikään epäinhimillinen ei ole meille vierasta.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Äidiksi kasvetaan pikkuhiljaa

Kaksi uskovaista sisarta, molemmat useammankin lapsen äitejä, juttelivat seurojen jälkeen tiestä ja matkasta.

Toinen sisarista huokaisi, ja sanoi hän hänelle: "On se merkillistä, että maailman ihmiset eivät käsitä sitä miten on mahdollista hoitaa näin suurta perhettä. Voihan se tuntua uskomattomalta, että miten jaksan hoitaa 12 lasta päivästä toiseen. Mutta kun ne ei ymmärrä, etteivät ne 12 lasta tule kerralla. En minäkään ollut valmis äidiksi kun 20-vuotiaana vanhapiikana menin naimisiin ja sain ensimmäisen lapseni. Nämä 12 lasta ovat syntyneet lähes 15 vuoden aikana, ja (muutamia kaksosia lukuun ottamatta) yksi kerrallaan. Kyllähän siinä ehtii matkan varrella kasvaa rauhassa äidiksi pikkuhiljaa."

Kirkollisia juhlapyhiä uskovaisessa kodissa

Uskovaisen perheen poika Pikku-Toisinto oli koulussa uskontotunnilla.

Aiheena oli uskonnolliset juhlapyhät. Opettaja arvuutteli: "Mikä juhla on kyseessä? Se on kerran vuodessa, keväällä, ja sen päähenkilö roikkuu ristillä."

Lapset vastasivat: "Pääsiäinen!!"

Opettaja: "Aivan oikein."

Sitten opettaja kysyi: "Mikä juhla on kyseessä? Se on kerran vuodessa ja sen päähenkilö on kastaja."

Lapset vastasivat: "Juhannus!!"

Opettaja: "Aivan oikein."

Sitten opettaja kysyi: "Mikä juhla on kyseessä? Se on kerran vuodessa ja sen päähenkilö on pieni lapsi."

Pikku-Toisinto huudahti: "Ristiäiset!!"