Myyjäistoiminnasta oppia julkaisutoimintaan

Siionin julkaisutoimikunnassa Julkaisujen levikin ja julkaisutulojen lasku on aiheuttanut murhetta. Siksi julkaisutoimikunta on päättänyt, että siionissa otetaan käyttöön myyjäisissä hyväksi havaittu keino tulojen kasvattamiseksi: Tästä lähtien jokainen uskovainen tekee viikoittain pienen määrän Julkaisuja, vie ne rauhanyhdistykselle ja ostaa ne itselleen. Kertyneet varat ohjataan Jumalan kautta tehtävälle kustannus- ja leirityölle.

Koettelemukset ja kiroukset

Uskovaisina ymmärrämme uskon kautta tämän ajallisen ajan keskellä monesti niin inhimillisinäkin ihmisinä, että

- kun suviseuroissa paistaa aurinko, Jumala siunaa seuravieraita hyvillä säillä.
- kun rock-festivaaleilla paistaa aurinko, Jumala antaa aurinkonsa paistaa niin pyhille kuin pahoille.

- kun suviseuroissa sataa räntää, Jumala koettelee seuravieraita huonoilla säillä.

- kun rock-festivaaleilla sataa räntää, Jumala rankaisee heitä synnin tähden.

- kun uskovaiselta palaa rantasauna, Jumala antaa koettelemuksia.

- kun uskonsa kieltäneeltä palaa rantasauna, Jumala otti siunauksensa pois.

- kun uskovainen näyttää tasapainoiselta, hänellä on synnit anteeksi ja rauha Jumalan kanssa.

- kun uskonsa kieltänyt näyttää tasapainoiselta, hänellä on väärä rauha sisimmässä.

- kun uskovaisella on mielenterveysongelmia, ne eivät koskaan liity uskomisen asioihin.

- kun uskonsa kieltäneellä on mielenterveysongelmia, ne ovat synnin seurausta.

Autuaita ovat kustannusyhtiön tukijat

Autuaita ovat ne, joilla on kiinnostusta ostaa sekä lukea ja kuunnella kristillisyyden julkaisuja.

Autuaita ne, jotka ovat huolissaan julkaisujen myynnin laskusta.

Autuaita ne, joilla ei ole kateissa oivallus siitä, mikä merkitys julkaisuilla on yksilön uskonelämälle.

Autuaita ne, joilla ei ole kateissa oivallus siitä, mikä merkitys julkaisuilla on SRK:n taloudelle.

Autuaita ovat julkaisut, sillä ne käsittelevät monipuolisesti uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä.

Autuaita ne, joiden lähelle lehdet, kirjat ja äänitteet tuovat Jumalan valtakunnan sanoman.

Autuaita ne, jotka ymmärtävät, että ne hyödyttävät jokaisen niitä lukevan ja kuuntelevan kristityn uskonelämää.

Autuaita kristityt, jotka tarvitsevat julkaisuja, vaikka eivät sitä vielä tiedostaisikaan.

Autuaita ne, jotka ymmärtävät, että julkaisutulojen lasku näkyy suoraan lähetystyömahdollisuuksien kaventumisena sekä paineina leirimaksujen korottamiseen.

Autuaita ne, jotka eivät saa hyötyä vain itselleen, vaan samalla tarjoavat toisille mahdollisuuksia päästä seuroihin ja leirille.

Autuaita ne, jotka ymmärtävät että julkaisujen tarjoaminen ja ostaminen on jo itsessään tärkeää Jumalan valtakunnan työtä.

Autuaita ne, jotka hahmottavat, että kristillisyyden julkaisujen aktiivinen tarjoaminen on aivan eri tason asia kuin jonkin muun tuotteen kauppaaminen.

Autuaita Rayhanyhdistysten julkaisuvastaavat ja julkaisumyyjät, jotka tekevät arvokasta ja tärkeää työtä.

Autuasta työ, johon he tarvitsevat paikallisten kristittyjen tukea.

Autuas sinä, joka ymmärrät nyt viimeinkin kaivaa ne roposi taskusta ja rahoittaa SRK:ta, sillä se koituu lopulta siunaukseksi sekä yksilöiden uskonelämälle että kristillisyytemme työlle.

Autuas sinä, joka ymmärrät että tämä ei ole mitään vapaaehtoistyötä vaan Jumalan valtakunnan työtä.

Päivämiehen siunaavaan ja aina siunaavaan nimeen, aa men!

http://paivamies.fi/usko-ja-elama/paakirjoitukset/608/

Keskusteluiltoja

Jumalan valtakuntaa on usein aiheettomasti syytetty siitä, että meillä ei keskustella avoimesti. Me tiedämme, että tämä on valetta. Siksi työmuototoimikunta on päättänyt aloittaa keskusteluiltojen sarjan, jossa uskovaiset saavat aivan vapaasti esittää perusteluja otsikon mukaisiin kannanottoihin.

2.11. Korvakoruilta: "Miksi emme halua käyttää korvakoruja?"

6.12. Televisioilta: "Miksi emme halua olla omistamassa televisiota laitteena?"

3.1. Naispappeusilta: "Miksi emme uskovaisina voi hyväksyä naispappeutta?"

10.2. Homoilta: "Miksi emme halua olla hyväksymässä homoseksuaalien parisuhteita?"

15.3. Ehkäisyilta: "Miksi haluamme olla ottamassa kaikki lapset vastaan?"

18.4. Keskusteluilta: "Miksi uskovaisena haluamme olla alustajan kanssa samassa hengessä?"

Tervetuloa!

Portot ovat Jumalan lahja

Raamattu on elämän ylin ohje. On turvallista, ettei meidän tarvitse itse vaja vaisina etsiä vastauksia mitä moni naisimpiin kysymyksiin, joita ajassamme nousee esille, vaan että voimme aina ja kaikki alla tukeutua Raamattuun.

Viime kesänä rippileirillä pohdimme onko ns. prosti tuutio syntiä, tahi ns. vieraissa käyminen. Tässäkin saatoimme olla tukeutumassa entisten pyhien esimerkkiin, joka on kirjoitettuna meille kaikille tutussa Jumalan sanan kohdassa 1. Moos 38:15-18 "Koska Juuda näki hänen, luuli hän sen portoksi... Ja makasi hänen kanssansa, ja hän tuli raskaaksi hänestä."

Näin me uskon kautta ymmärrämme, että Juuda halusi olla ottamassa kaikki lapset vastaan, eikä siksi sallinut siemenen mennä hukkaan. Murhan syntiä hän kavahti, ja siksi hän halusi porttoonkin olla uskonsa tähden yhtymässä. Näin meidän on turvallista kulkea entisten pyhäin jalan jäljissä Raamatuin esimerkein jälkiin.

Voi teitänne, katkerat ja kiittämättömät!

"Voi teitänne, te kiittämättömät! Minä annoin teille pajunköyttä ettäs te saisitte syödäksenne, mutta te vain katkeroiduitte" 2. SRK 5:19

Herra, vaienna katkerat!

Jumalan lasten esirukouksia pyytää uskovainen puhuja, jonka puheita uskonsa kieltänyt katkera veli panettelee ja pilkkaa.

Vaimoansa pahoinpidellyt veli, jonka tekemisiä katkera vaimo panettelee ja pilkkaa.

Rattijuoppo, jonka tekoa hänen yliajamansa ja loppuiäkseen invalidisoitunut katkera veli panettelee ja pilkkaa.

Neuvostoupseeri, jonka menneitä puuhasteluja hänen kiduttamansa katkera sisar panettelee ja pilkkaa.

Syyrialainen taistelija, jonka tekemiä murhia katkera omainen panettelee ja pilkkaa.

Koulukiusaaja, jonka tekosia katkera entinen koulukaveri panettelee ja pilkkaa.

Kidnappaaja, jonka tekoja kaappauksen traumauttama katkera veli panettelee ja pilkkaa.

Jumalan valtakunta, jota aivopesun ja hengellisen väkivallan traumauttama katkera sisar panettelee ja pilkkaa.

Herra, vaienna nämä katkerat ihmiset, jotta me heille pahaa tehneet raukat saamme elää rauhassa.

Jumalan seurakunta on Ukrainassa

On ihanaa kuulla uutisia, kuinka itäisessä Ukrainassa yhä taistelee Jumalan seurakunta. Eihän maailma toki heitä Jumalan seurakunnaksi kutsu, vaan se pilkaten heitä haukkuu separatisteiksi ja kapinallisiksi.

Mistä sitten tiedämme, että tämä on se Jumalan seurakunta, josta meille Jumalan sanakin puhuu? Siitä me sen tiedämme, että maailma sitä pilkkaa, niin kuin se pilkkasi meitä ennen olleita apostolejakin. Toinen tuntomerkki on se, että tämä lauma on piskuinen, mutta niin me saamme pyhistä kirjoituksista lukea että pieni on se lauma, joka kaitaa tietä kulkien kostuu kerran perille taivaan kotiin.

Kolmas tuntomerkki on se, että tämä seurakunta on taisteleva. Jumalan seurakunta on taisteleva. Vaikka se meidän inhimillisen osamme puolelta tuntuu vaikealta hyväksyä, että he tappavat, kiduttavat, ja lentokoneitakin aivan kuin alas ampuvat, niin se kuulkaa on Jumalan tahto että näitäkin tapahtuu. Ei se ihmisjärjelle aukene, mutta me saamme luottaa, että hyvä, armollinen ja kaikkitietävä Jumalamme on näin hyväksi nähnyt ja varmaan sen ajallaan meillekin osoittaa kuinka on suuri siunaus että ihmisiä siirtyy ajasta iäisyyteen taistelevan seurakunnan kautta.

Näin saamme jäädä tässä Jumalan lasten joukossa matkaa tekemään.

Uskovainen ja Saksa

Jalkapallon maailmanmestaruuskisojen aikaan uskovaisten keskuudessa oli paljon ihmetystä siitä voiko uskovainen olla kannattamassa Saksaa. Siksi haluamme olla tuomassa esiin Jumalan seurakunnan kannan.

Eräät uskovaisen nimellä kulkevat ovat viitanneet yhteiseen päätökseen vuoden 1964 puhujien ja seurakuntavanhinten kokouksesta, jossa yksiselitteisesti todettiin, että uskovaisina emme halua olla kannattamassa Länsi-Saksaa.

He ovat kuitenkin jättäneet, tahallaan tai tarkoituksellisesti, huomioimatta että tuolloin Länsi-Saksa ei ollut yhteisessä rakkaudessa. Nimittäin rakkaassa luterilaisuuden kotimaassa oli vuonna 1945 tapahtunut eriseura, missä läntisen Saksan jumalanlapset joutuivat eksytyksen hengen harhauttamiksi. Tätä hajaannusta jatkui 44 vuotta, kunnes he vuonna 1989 ymmärsivät katua, pyytää anteeksi epäuskoaan ja palata yhteiseen rakkauteen, entisten lammasten askeliin.

Onneksi itäisessä Saksassa elävä usko oli yhä säilynyt kaikki nämä länsisaksalaisten korpivaelluksen vuodet, ja niin etsikon aika koitti vielä länsisaksalaisillekin. Siksi emme enää halua muistaa anteeksi annettuja syntejä vaan voimme hyvällä omallatunnolla yhtyä voitonvirtehen: "Deutschland Deutschland überalles!"

Siitä tunnet sä uskovaisen

Epäuskoisilla toimittajasedillä, tai vielä enemmän toimittajatytönhupakoilla on toisinaan vaikeuksia erottaa kuka on uskovainen. Siksi haastatteluihin saatetaan kelpuuttaa uskovaisia edustamaan vaikka mitä mätiä kaloja, joita meidänkin valittuin joukkoon on eksynyt. Siksi me Jumalan lapset olemmekin toimituksessamme keränneet oheisen lista, missä haastateltavan oma vastaus auttaa sijoittamaan hänet Jumalan valtakunnan kartalle, tai kartan ulkopuolelle

”Olen uskomassa, ja tämän Jumalan lasten joukon mukana tahdon olla matkaa tekemässä” = Keskeltä uskomassa
”Olen uskovainen” = Maan hiljaisia, oikea uskovainen
”Olen vanhoillislestadiolainen” = Epäilyttävä, mutta voi pitää uskovaisena kunhan on tarkkana
”Olen vanhoillislestadiolainen, mutta en hyväksy kaikkia virallisia kannanottoja” = Mätä kala: Siivellä eläjä, joka haluaa nauttia systeemin eduista, mutta välttyä ristin kantamiselta
”Taustayhteisöni on vanhoillislestadiolaisuus” = Kieltänyt uskonsa teoillaan: Tunnustaa uskoa, mutta sanoista ei välity rakkaus jumalanvaltakuntaa kohtaan
”Olen etninen vanhoillislestadiolainen” = Uskonsa kieltänyt saivarteleva sanaseppo, joka yrittää hämmentää keksimällä uusia termejä, vaikka maailma oikeasti on mustavalkoinen: me hyvät ja nuo pahat
”Olen entinen vanhoillislestadiolainen” = Hyväksyy reilusti, että ei pääse taivaaseen tämä joukon mukana vaan ryyppää, pettää ja rellestää itsensä helvettiin
”Olen mikä olen, puhuminenkin vl:stä ahdistaa” = Katkera uskosta synnin tähden luopunut luopio. Karta kuin ruttoa, tämä voi tarttua
”Kysymys ei ole minulle relevantti” = Agnostikko tai muu kummajainen
”Olen uskossa/tullut uskoon” = Huijari, koskaan ollutkaan uskovainen

Erityisesti maailman ihmisten on huomattava seuraava asia, joka ei välttämättä aukene ilman uskon silmiä. Uskovaiset saattavat kieltäytyä mitä ihmeellisimmistä asioista, joita he eivät osaa varsinaisesti perustella. Kun perustelu kuuluu ”Minulla on henkilökohtainen vakaumus” se tarkoittaa suomeksi ”Minulla ei ole henkilökohtaista vakaumusta, siksi en voi perustella.”

Sovintoveri pesköön aivosi ja käteni

Kyllin en voi ihmetellä sovintoveren ihanuutta.

Sillä saamme olla pesemässä lastemme aivoja jo aivan pienestä asti - kaikista epäilyksistä, joita sinne Saara-äidin kaikkivoipaisuutta ja erehtymättömyyttä vastaan voi synnin vaikutuksesta syntyä.

Sillä me seurakunnan paimenet saamme myös olla käsiämme pesemässä, kun joku vaatii meitä tilille niistä vääryyksistä, joita me Jumalan naamari päässä olemme saaneet olla tekemässä.

On meillä hyvä osa!

Usko ei ole järjen asia

Uskon asioita ei saa sekoittaa järkeilyllä.

Tiedämme esimerkiksi, että uskovainen ei halua käyttää korvakoruja, koska Paavali kirjoittaa 
"Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus"

Jos sinä ajattelet, että miten nuo kaksi asiaa liittyvät toisiinsa niin vastaan sinulle: Uskomiseen se jää. Ei kannata järkeillä. Uskossa ei ole kyse logiikasta vaan teologiasta. Jos epäilit, niin saat kaikki epäilyksetkin anteeksi.

Jeesus ei ollut uskovainen

Jeesus ei ollut uskovainen. Jos hän olisi ollut, hänen reaktionsa Pietarin kieltäessä uskonsa olisi ollut: "Ei tullut yllätyksenä. Olihan tämä nähtävissä. Uskoa kyllä tunnusti, mutta hänestä ei paistanut rakkaus seurakuntaa kohtaan"