Musta tuntuu, että pääsen taivaaseen

Erään lounaissuomalaisen rauhanyhdistyksen puheenjohtaja kertoili toimittajalle käsityksiään seurakuntaopista. "Vanhoillislestadiolainen seurakuntaoppi tukeutuu käsitykseni mukaan vahvasti Pyhään Raamattuun ja samalla evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin." Käsitykseni mukaan tässä ei raamatuita tarvita. Käsitykseni mukaan pelkkä käsitys riittää, koska tällainen käsitys meillä on ollut aina. Käsitykseni mukaan käsityksemme ovat aina perustuneet vahvasti Raamattuun ja tunnustuskirjoihin. Käsitykseni mukaan voimme tähän käsitykseen nojautuen todeta, että tiettyä virkakäsitystä kannattavilla ei ole osuutta Jumalan valtakunnassa tai ainakin heidän kantansa on muututtava ja tehtävä parannus. Käsitykseni mukaan näihin ikiaikaiksiin musta tuntuu -kokemuksiin voi turvallisesti tukeutua, kun me kerran kohtaamme tulisilmäisen tuomarin. "Käsitykseni mukaan musta tuntuu vahvasti siltä että pääsen taivaaseen"

keskusteleva yhteisö

Mieleen on jäänyt viimeaikaisista uutisista muun muassa erään uskovaisen äidin toteamus "Olemme niin keskusteleva yhteisö kuin olla ja saattaa". Itsellä tulee heti mieleen monet uskoa vahvistaneet keskustelut matkaystävien kanssa, kun on puhuttu auton kilometreistä, öljynvaihdon tarpeellisuudesta, pikkubussin renkaiden kalleudesta, tai synnytyskomplikaatioista, vauvan ruokavaliosta, lasten oppimista asioista, rahan puutteesta ynnä muista puutteista jne. Mutta onpa joskus keskusteltu myös elämän tärkeimmistä asioista. Kahvitusvuoroon vietävistä tarpeista, suviseurojen työvuoroista, rauhanyhdistyksen varainhankinnan tilanteesta, kyläilyn tarpeellisuudesta ja lasten uskottomista kavereista. Noin esimerkiksi. Ja miten tämän yhteisön ulkopuolella tapahtuu kaikkinaista pahaa. On alkoholismia, pettämistä, irstasta menoa, terrorismia, kiusaamista ja niin edelleen. Välillä rauhanyhdistyksillämme järjestetään avoimia keskustelutilaisuuksia erilaisten aihealueiden tiimoilta. Niissä meillä on ollut mahdollisuus käyttää puheenvuoroja. Ja aina on puheenvuoroja pidetty. Kyllä meillä keskustelua käydään. Joka muuta väittää, ei tiedä mistä puhuu.

Jeshua-veli joutuu ulos Jumalan valtakunnasta

Vanhoillislestadiolainen diplomi-insinööri ja puhujaveli, joka istuu myös Kustannusyhtiön hallituksessa, kommentoi erään laiteille joutuneen marginaaliradikaalin edesottamuksia. ”Siihen aikaan kävi Jeshua sabbatina laihoin lävitse; niin hänen opetuslapsensa isosivat, ja rupesivat tähkäpäitä noukkimaan ja syömään.” (Matt 12:1) Puhujaveli: Aina on Jumalan valtakunnassa opetettu, ettei pyhänä tehdä puintitöitä. Tätä olisi hyvä Jeshua-veljenkin noudattaa, jos haluaa kerran kostua perille, ei vaadittuna, vaan hyvällä mielellä, sillä me emme pelastu tekemällä lain töitä. ”Ja Jeshua meni sisälle Jumalan templiin, ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyyhkyisten kaupitsiain istuimet hän kukisti, Ja sanoi heille: kirjoitettu on: minun huoneeni pitää rukoushuoneeksi kutsuttaman; mutta te olette sen tehneet ryöväritten luolaksi.” (Matt. 21:12-13) Rakas puhujaveli: Huolta kantaen olemme johtokunnassa seuranneet Jeshua-veljen elämää. Ei ole Jumalan lapsen asia nousta esivaltaa vastaan. Kyllä Jeshua on nyt valinnut eri tien kuin me Jumala valtakunnassa. ”Jeshua: Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka suljette taivaan valtakunnan ihmisten edestä; sillä ette itse sinne mene, ettekä salli meneväisiä sinne mennä.” (Matt. 23:13) Meille niin rakas puhujaveli: Olemme olleet Jeshuan kanssa pitkämielisiä ja rakkaudella alhaalta päin lähestyneet häntä, mutta hän ei ole totellut seurakuntaa. Mitä se Jeshuaa hyödyttää, vaikka hän saisi koko maailman omakseen, jos hänen sielulleen tulee vahinko? ”Silloin jos joku teille sanois: katso, tässä on Kristus taikka siellä! älkäät uskoko.” (Matt. 24:23) Meille kaikille niin rakas puhujaveli: Voi kun Jeshuakin jaksaisi tulla seuroihin. Siellä nämä asiat hänelle kirkastuisivat. ”Silloin päästi hän heille Barabbaan; mutta Jeshuan, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi hän ylön ristiinnaulittaa.” (Matt. 27:26) Meille kaikille niin rakas ja kallis puhujaveli: Hän käveli omin jaloin ulos Jumalan valtakunnasta. Jumala ottaa siunauksensa niiltä, jotka osoittavat kovakorvaisuutta. Parempi kuuliaisuus kuin oinasten lihavuus.

Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin

Ilman matkaystäviä kilvoittelu kaidalla polulla on raskasta ja voi jopa käydä niinkin murheellisesti, että eksyy elämän polulta ja uskon liekki sammuu. Saattomiesten tukemana me jaksamme iloita tässä aljetussa uskossa. Jaksammehan vielä tänäkin iltahetkenä kuunnella saara-äidin armottomianeuvoja. Nämät neuvot on meille annettu, jotta me kerran kostuisimme perille kotisatamaan.

Polulla on turvallista

"Jos poikkeamme kaidalta elämänpolulta vähänkään oikealle tai vasemmalle, joudumme pois elämäntieltä." (Päivämies 14.3.2012, s. 5) Näin yksinkertaista tämä uskominen, rakkaat, on: jos poikkeamme polulta, niin silloin poikkeamme polulta! Otamme matkaevääksi vielä toisen vertauskuvan, jolla haluamme olla tätä kallista asiaa kirkastamassa: Jos ajamme tieltä oikean- tai vasemmanpuoleiseen ojaan, joudumme pois tieltä.

Korjaus

Päivämiehen numeron 11 (14.3.2012) pakinassa sivulla 18 oli virhe. Kolmas kappale alkaa Ei ole itsestäänselvyys, että teologian opiskelija alkaa saarnata seuroissa. Kotisiioni kutsuu tehtävään henkilön, jolla on yhdenkaltainen sydämen usko ja evankeliumin arvon mukainen vaellus. Teksti korjattuna Ei ole itsestäänselvyys, että teologian opiskelija alkaa saarnata seuroissa. Kotisiioni kutsuu omain himoinsa jälkeen itsellensä opettajat, että heidän korvansa syyhyvät. Toimituksemme pahoittelee, muttei pyydä anteeksi, virhettä.

Parvikäyttäytymisestä

Kuinka suuri lauma voi osata kulkea tiukasti samaan suuntaan, vaikka kukaan ei johda sitä? Tähän OHO! Siioniammekin kovasti kiinnostaneeseen ilmiöön saamme vastauksen kulkusirkkojen parvikäyttäytymistä selvittäneiltä tutkijoilta. Parveutumisessa on erotettavissa neljä vaihetta (sitaatti TIEDE-lehdestä). "Ensin kulkusirkat karttavat toisiaan ja kaikki kulkevat omaan suuntaansa. Toisessa vaiheessa joukkoon lisätään muutama sirkka lisää, jolloin niiden kulkusuunnat muuttuvat yhtenäisemmiksi, mutta reuna-alueilla kulkeminen on vielä sattumanvaraista. Kolmannessa vaiheessa, kun kulkusirkkoja oli vähintään 30, ne asettuivat kuin taikaiskusta samaan kulkusuuntaan, mutta tekivät vielä spontaaneja, kollektiivisia suunnanvaihdoksia. Kun koossa oli 75 sirkkaa, ne marssivat kokeen aikana kahdeksan tuntia vaihtamatta enää suuntaa kertaakaan. Sirkkojen käyttäytymiseen vaikutti siis voimakkaimmin ryhmän yksilötiheys. Tutkijoiden mukaan kulkusirkkaparvien käyttäytyminen voi auttaa ymmärtämään myös lintuparvien ja muiden suurten eläinryhmien muodostumista. Ihmisetkin kävelevät kadulla omia polkujaan kun heitä on vähän, mutta suurissa ryhmissä he järjestäytyvät herkemmin jonoihin, riveihin tai muihin enemmän tai vähemmän säännöllisiin muodostelmiin." Uskon kautta ymmärrämme, että näin ovat asiat myös hengellisessä talostelussa.

"Jakamaton rakkaus" edellytys vastuutehtäville Kustannusyhtiö EbRK:ssa

Jälleen kerran julkisuudessa ryvettynyt Kustannusyhtiö EbRK EbRK:n julkisivu-konsulentti Tuumas Tumpeloinen kertoo OHO! Siionille, että itsenäiset ihmiset, etenkin naiset, koetaan yhtiössä uhkaksi. - Eri tavalla asiasta ajatteleva aiheuttaa ristiriitoja, kun yhtiömme toiminnan tavoite on aivan päinvastainen. Siksi on ymmärrettävää, että ne joita valitaan yhtiön vastuutehtäviin, olisivat lähtökohtaisesti ”jakamattomassa rakkaudessa”. "Jakamattomalla rakkaudella" Tumpeloinen tarkoittaa, vaikka ei sitä suoraan sanokaan, sitä, että rakkautta ei jaeta niille, jotka ovat eri mieltä johtoklikin kanssa. EbRK:n Turun tytäryhtiön julkisivu-vastaava Hemmo Puolivälinen kommentoi itsenäisten ihmisten, etenkin naisten, toimintaa näin: - Olen murheellinen siitä, että vaikka olemme kahden vuoden ajan osoittaneet kärsivällisyyttä ja rakkautta eri tavoin ajattelevia kohtaan, tiemme ovat kulkeneet eri suuntiin. Tumpeloinen ja Puolivälinen toivovat, että etenkin ne naiset, joilla on omia ajatuksia, tunteita tai mielipiteitä, luopuisivat niistä mitä pikimmin.